Rakennusprojetkissa eurot ovat tiukilla, ja niitä palaa ennakoitua enemmän. Näin olimme kuulleet, ja siltä alkoi vaikuttamaan jo projektin alkuvaiheessa. Siksi mietimme säästökohteita ja yritimme kierrättää niin paljon kuin mahdollista. Kierrättämisellä voi säästää, mutta säästäminen voi myös kostautua niin, että rahaa kuluukin enemmän. Senkin koimme kantapään kautta.
Jemmasimme purkutalostamme yhtä ja toista. Hometalosta jouduttiin hävittämään jonkin verran hajuja imenyttää irtaimistoa, osa voitiin puhdistaa ja käyttää. Yhden talven lämmitimme purkutalon puilla evakkokämppäämme, mutta joitain rakenneosiakin voitiin hyödyntää uudisrakennuksessa. Aiemmin blogissa oli jo juttua alapohjan vasojen käytöstä terassin kaiteina.
Vanhan talon saunan ovi karmeineen kävi sellaisenaan uuden talon saunaan. Rapsutin vanhan talon piipusta irti hienoja kivilaattoja, joita hyödynsimme uuden saunan piipun verhoilussa. Joskin timpurin työaikaa ja sitä myötä meidän euroja kului vanhojen laastien poistamiseen.
Kantapään kautta opimme, että LVI-välineiden kierrättämisestä voi tulla jopa lisäkuluja. Purkuvaiheessa ajattelimme säästää vanhan talon vessanpöntön. Se oli kuitenkin liimattu niin tiukasti lattiaan, ettemme saaneet sitä irti. Suurena purkupäivänä pyysimme kaivinkonekuskia irrottamaan pöntön, ja kyllähän se massiivisella kauhalla hyvin irtosikin. Tallensimme istuimen odottamaan varaston puolelle. Kun asennuksen aika tuli, putkimies totesi sen mekanisimien kuitenkin olevan rikki. Tori.fi:n kautta hankimme pari muuta käytettyä pönttöä, jotka olivat onneksi kunnossa. Hanojen kanssa oli erityisen paljon säätöä. Vanhan keittiömme tiskiallas ja hana sopivat uuteen keittiöömme, mutta varastossa ollessaan hana oli kuivunut eikä siitä enää ollut mihinkään. Tämänkin toteamiseen ja kokeiluun kului putkimiehen aikaa ja meidän rahaa. Tiskipöydän viemäriliitoksissa oli vanhaa standardia, johon ei ollut enää tiivisteitä myytävänä. Uuden tiivisteen putkimies askarteli Motonetistä löytämästämme roiskeläpän kumista. Vessan allaskaappi löytyi käytettynä tori.fi:stä. Siihen putkimiehemme löysi hyvän hanan. Joitakin altaita ja hanoja ostimme ihan kaupastakin. Vaikea sanoa, säästimmekö näissä loppujen lopuksi. Ainakin yritys oli kova.
Keittiössä onnistuimme säästämään ja lopputuloksesta tuli varsin oivallinen. Alunperin olimme budjetoineet noin 10 000 € keittiöön, mutta selvisimme noin 1700 €:lla. Löysimme käytettynä keittiön, josta saimme muutaman kaapin ja ennenkaikkea hienot täysipuiset kaapinovet. Ne hiottiin ja maalattiin. Osa kaapeista ostettiin Ikeasta. Uudet vetimet tilattiin. Oma hommansa oli saada toimimaan Ikean kaapit ja käytetyt Puustellin kaapit keskenään. Mitat poikkesivat toisistaan. Rakentelin siis lankuista sokkeleita sekä ala- että yläkaappeihin. Melkoista näpertämistä, ja aikaa paloi. Mutta rahaa säästyi tällä kertaa! Induktioliesi löytyi käytettynä, jääkaappi vanhasta talostamme. Keittiön välitilan lasien kanssa kuljimme yrityksen ja erehdyksen tietä. Saimme muutamalla kympillä käytetyt maitolasit, jotka tosin eivät olleet sopivan mittaisia. Kun isäni yritti leikata mittaa sopivammaksi, ensin lasiveitsellä, ja kun se ei onnistunut, rälläkällä, niin lasi rikkoutui tuhannen säpäleiksi. Se olikin panssarilasia, jota ei niin vain leikatakaan. Viimein ostimme lähistöltä Lasi-Turuselta mittaan leikatut kirkkaat lasit, hintaa tuli satanen ja muutama kymppi päälle. Ei paha.
Makuuhuoneen, eteisen ja lastenhuoneen kaapit ostettiin myös käytettyinä netin myyntipalstoilta. Vaimoni osaa hyödyntää menestyksekkäästi tori.fi -sivustoa ja Facebookin kirppisryhmiä, ja niiltä tehtiinkin hienoja löytöjä.
Myimme purkutalosta muun muassa ikkunat ja ovet. Ilmoitimme netissä myös ilmaiseksi haettavista tarvikkeista ja ihmetykseksemme porukalle kelpasi vaikka mikä. Uskoisin, että tällä tavalla säästimme hiukan purkukustannuksissa. Täältä voi lukea purkuvaiheesta lisää.
Paljon tuli reissattua rautakaupoissa, sillä monenmoista tarviketta piti ostaa ihan uutena. Monessa kohtaa kilpailutus ja tarjouspyyntöjen vastaukset paljastivat edullisimman vaihtoehdon. Suuri etu oli rakennustilin avaaminen paikallisesta K-raudasta. Rakennustilin mukanaan tuomat alennukset löivät usein laudalta muut vaihtoehdot. Mutta esimerkiksi Byggmaxx oli usein erittäin kilpailukykyinen, kaikki Suomesta hommaamamme raakaponttilaudat sisäseiniin ostimme sieltä. Edullisesti saimme tarvikkeita myös timpurin kautta, koska hänellä oli diilit yhteen rautakauppaan.
Myös itse tekemällä ja talkoita pitämällä voi säästää, ja niin teimme, mutta siitä aiheesta ajattelin kirjoittaa toisen artikkelin myöhemmin.
Aika rakentaa 