Minulla on tapana innostua mitä erilaisimmista asioista. Talon rakentaminen ja sen aikana yhden ja toisen seikan väsääminen ja nikkarointi ovat kasvattaneet timpurin taitoja niin, että monenlainen rakentelu on alkanut kiinnostaa muutenkin. Hyötypuutarha-asiat ovat olleet pinnalla jo pidempään. Se taitaa olla suvun perintöä: isäni on koulutukseltaan puutarhuri ja isänisälläni oli Nikulan puutarha kasvihuoneineen Kälviällä. Kun monet muut sotien jälkeen alkoivat viljellä maata, oli isoisäni erilainen ja perusti kauppapuutarhan.
Netistä löytyi mielenkiintoisia artikkeleita ja videoita passiivisista lämmitystavoista kasvihuoneessa. Hirsitalomme hyödyntää myös passiivista maalämpöä osana Ewarco -hybridilämmitystä. Maalämpöputket kiertävät kolme kertaa talomme savimaassa, lämmittävät tuloilmaa talvella ja viilentävät kesällä. Kasvihuoneissa käytetään maailmalla, ainakin jenkkilässä, paljon ilmankiertoon perustuvaa passiivista lämmitystä. Maan alle kaivettuja salaojaputkia pitkin kiertävä ilma lämmittää maan kesällä ja vapauttaa lämpöä syksyisin ja keväisin, mikä pidentää kasvukautta. YouTubesta löytyy paljon videoita hakusanalla ”passive solar greenhouse”, Ground To Air Heat Transfer System (GAHT), Climate Battery, Earth Tubes, Subterranean Heating and Cooling System. Kanavia aiheesta löytyy ainakin Verge permaculture, St. Isidor’e Farm, Out of Ashes Farm. Minnesotan yliopistossa asiaa on myös tutkittu ja siitä löytyy mielenkiintoinen luento. Mielenkiintoinen video, toinen ja kolmaskin löytyy myös sitruksia kylmässä ilmanalassa, Nebraskassa, kasvattavasta vanhuksesta. Lisäksi ainakin Ceres– ja Growing Spaces -nimiset firma Amerikassa tekevät tällaisia kasvihuoneita. Luin myös taannoin artikkelin periaatteen mukaan rakennetusta kasvihuoneesta Suomessa, taisi olla TM rakennusmaailmassa. Linkkaan sen tähän kunhan löydän.
Nyt jo edesmenneen äidinisäni varatosta löytyi ikkunoita, joita pari vuotta sitten kävin mittailemassa. Niiden mittojen pohjalta suunnittelin vajaa 8 neliömetrin kokoisen kasvihuoneen. Runko tulee lehtikuusesta, sen myrkyttömyyden ja kosteudenkestävyyden vuoksi. Siperianlehtikuusen hankkiminen ei ollut mikään helpoin tehtävä, kun Ukrainan sodan vuoksi puun tuonti Venäjältä tyrehtyi. Sain kuitenkin haalittua tarvittavat lankut, osan kierrätettyinä tori.fi:stä ja osan Ylöjärven Puutoimesta, josta kakkosnelosta sai kesällä ihan kohtuuhinnalla.
Kesällä vuokrasin pienen kaivinkoneen, ja isäni kanssa kaivoimme noin metrin syvyisen kuopan pihallemme, asensimme kaksi piiriä putkia ja peitimme ne maalla. Mitoitin uretaanilevyt sillä tavoin, että ne jäisivät hiukan kasvihuoneen kehikon sisäpuolelle. Tämä onnistui melkein, ristimitta nimittäin liikahti ja levyt asentuivat hiukan vinoneliön muotoon. Olen mittaillut, että kehikko siihen kuitenkin saadaan, juuri ja juuri. Täytyy vain jollakin kekseliäällä tavalla tiivistää eristeiden ja kehikon alajuoksun sauma.
Ostin K-raudasta 65mm salaojaputkea. Reikäinen salaojaputki on siksi tärkeää, koska ilman kiertäessä tapahtuu kondensaatiota ja kosteuden täytyy päästä putkista pois. Putket tulivat kahteen piiriin, ensimmäinen noin 1100 mm ja toinen noin 500 mm syvälle.
Uretaanilevyjä sain lahjaksi työkaverilta, jolta oli jäänyt niitä yli. Niillä eristin maan alaisen lämpövaraston sivut. Ainoa järkevä keino perustaa kasvihuone tällaiseen tarkoitukseen ja savimaahan on ruuvipaalut tai maaruuvit. Tällä hetkellä on vielä puntarissa, hankinko paalut Stop Digging -nimisestä firmasta asennettuina, vaiko esimerkiksi K-raudasta.
Nyt on jo lokakuu ja olisi hienoa saada paalut maahan ja kehikko alulleen jo ennen lumen tuloa. Saa nähdä miten käy.
Aika rakentaa 