Talo on ollut pystyssä jo yli kaksi vuotta, mutta kuka sanoo, että blogissa pitää kirjoittaa juuri sen hetkisistä asioista? Betonin kuivumisasiat olivat meille ajakohtaisia aikalailla kaksi ja puoli vuotta sitten, kun märkätilojen betonivalut tehtiin. Pitkään olen miettinyt, että tästä aiheesta on vielä pakko kirjoittaa. Liian usein kuullaan tarinoita siitä, että betonin ei anneta kuivua tarpeeksi. Lisäksi tuotteiden ohjeessa liioitellaan kuivumisaikojen lyhyyttä ja virallisten suosituksienkin maksimiarvot on toisissa tutkimuksissa kyseenalaistettu. Riittääkö betonin kosteudeksi alle RH 80% vai pitääkö sen olla alle RH 70%?. Me toimimme varman päälle ja odotimme pikabetonin kanssa siihen pienempään lukemaan. Koko rakennusprojektiamme on kyllä leimannut suuri tarkkuus kosteusasioissa, jopa nipottaminen. Yhden hometalon kanssa taistelu teki meidät varovaisiksi.
Takan alle tullut betonikakku, joka on maasta irti, jatkettiin myös wc:n ja saunan kohdille. Se on siis maasta irti, lyöntipaalujen päällä. Kosteus ei siis pääse nousemaan taloomme ainakaan alakautta, koska ainoa kosketus maahan on teräsputki, jota pitkin ei tapahdu kapillaarista nousua.
Betonin päälle tuli näiden huoneiden kohdalle noin puoli metriä styroxia ja päällimmäiseksi finnfoam-levy. Seinälle tehtiin nosto kaakeliluja-levyllä. Sen ja hirren välissä oli ehkä vielä tervapaperi, en tosin muista jäikö se sinne vai revittiinkö turhana pois. Kaakeliluja ruuvattiin seinään, eikä takana ole tuuletusrakoa. Tästä on kahta koulukuntaa: tuuletusraon kanssa tai ilman. Jälkiviisaana olisin ehkä sittenkin laittanut koolauksen painumaliu’uilla ja kaakelilujan siihen kiinni, koska vaikka hirsiseinä ei noin alhaalla painu, se saattaa elää kosteuden vaihtelujen myötä. Yritämme olla pahemmin roiskimatta vettä hirsiseinän vieressä.
Kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen kohdalla rakenne on erilainen. Siinä on puurossipohja, Huntonin puhallusvillan päällä rakennuspaperi ja kosteudenkestävä vaneri. Seinälle nosto tehtiin kaakelilujalla, kuten saunassakin. Betonikakku on kelluva, joten irrotuskaista tuli seinille ja betonin alle kaksinkertainen suodatinkangas, joka nousi irrotuskaistaa vasten seinälle.
Myös viemäriputket irroitettiin kaistalla ja suodatinkankaalla betonista. Lattiakaivot taas valettiin paikalleen betonilla ennen varsinaista betonivalua. Tätä timpurien ratkaisua jäin miettimään: eikö viemärikaivojenkin pitäisi olla irrallaan betonilaatasta jonkinlaisten irroituskaistojen avulla? No, luotin tässä timpureiden ammattitaitoon ja arviointikykyyn. Jostakin luin tosin, että viemärikaivojen kiinnittämiseen käytetään joskus uretaanivaahtoa.
17. helmikuuta 2020 alkoi betonivalu. Siihen käytettiin Kiilto 60 PLUS -pikalattiamassaa, joka sekoitettiin laastipaljuissa paikan päällä. Tuote valikoitui timpurin mukana, Nikkarin firmalla oli jonkinlainen diili Kiillon kanssa. Ensin oli aikomuksemme valaa lattia Ardexin tuotteilla, joita vastaava mestarimme suositteli. Sitä varten tilasin Rudukselta kasan hiekkaa pihaamme kaunistamaan. Se kasa seisoo siinä vieläkin, koska Kiillon kanssa hiekkaa ei tarvittukaan. No, hiekkaa voitiin ja voidaan vielä käyttää pihalaattojen asennuksessa ja kasvimaan sekä nurmikon maanparannuksessa. Ennen lattiavalua oli työhön ehdolla kolmet eri timpurit ja jokaisella olisi ollut eri tuote lattiavaluun. Pikabetoniin päädyimme ihan siitä syystä, että tahdoimme päästä betonin kuivumisajassa mahdollisimman vähällä. Jopa maakostea betoni kuivuisi kauan. Sen kuivumisesta on kirjoitettu pari hyvää TM Rakennusmaailman artikkelia. Tämä ja tämä.
Markkinointipuheissa pikamassasta kehutaan, että sen voisi pinnoittaa jo seuraavana päivänä, mutta meillä se kuivui 3 viikkoa ennen kuin se oli tarpeeksi kuiva. Parempi luottaa mittauksiin, kuin myyntipuheisiin.
En suostunut pinnoittamiseen, ennen kuin betonin suhteellinen kosteus oli alle RH 70%. Täytyi huomioida se, että tasoite myös nostaa betonin kosteutta. Eli kosteuden tuli olla alle RH 70% tasoitteen levittämisen jälkeen.
Vastaava mestari kävi mittaamassa kolme kertaa betonin suhteellisen kosteuden, ennen kuin oltiin pinnoituksen kannalta tarpeeksi kuivissa olosuhteissa. Tässä kohdassa jäi voittajaolo: pidimme päämme siinä, että betoni oli tarpeeksi kuivaa, emmekä uskoneet myyntipuheita nopeasta kuivumisesta.
Aika rakentaa 
Tuote jota käytit on lattiavalumassa, ei betoni… Otitko selvää, jos käyttämäsi tuote saa myöhemmin jostain kosteutta, miten se käyttäytyy?
Vastaavan suositusta olisi kannattanut kuunnella… 🫣Käyttämällä Ardexin tuotetta ei tarvis odotella kuivumista.
Ardexin A38:sta tulee oikea betoni. Ohjeen mukaan tehtynä neljän tunnin päästä vedeneristettävä…👍🏻
Irrotuskaistan tehtävä on ottaa vastaan pientä liikettä. On hiukan toisen näköinen tuote, kuin kuvissa oleva ”suodatinkangas” 🤔
TykkääTykkää
Kiitos tarkennuksesta liittyen siihen, miten tuotetta kutsutaan. En ole ottanut tuosta, miten käyttäytyy jos saa myöhemmin kosteutta. Toki sai siinä tasoitteen myötä kosteutta, joka sitten kuivui. Oletko kuullut sitten jotain huonoa Kiillon massasta tähän liittyen?
Ohjeen mukaan tämä Kiiltokin olisi ollut vedeneristettävä jo pian, muttei mittausten mukaan ollut. Siksi epäilen kaikkia noita ohjeita näissä pikamassoissa. Onhan se myyntivaltti, kun päästään nopeammin hommiin. Mutta vastaako todellisuutta?
Itse asiassa irrotuskaista on asennettu, semmoinen vaahtomuovityyppinen. Suodatinkangas on nostettu sen päälle. Siksi valokuvissa sitä irrotuskaistaa ei näy. Voisin linkata tähän rakennekuvan, mutten löydä sitä netistä. Lähetän sen sinulle sähköpostiin.
TykkääTykkää
Näitä lattiavalumassoja esim. weber 6000, kiilto 60 kyllä käytetään märkätilojen lattiavaluissa, hinnan takia… Itsekin niitä käyttäneenä tiedän, että kuivuminen on niissä hitaampaa, kuin mainostetaan. Tai mun työmailla olosuhteet ei koskaan osu optimaaliseksi… Tälläinen valumassa, kun saa myöhemmin jostain kosteutta se on periaatteessa ”lusikoitavissa” pois.
Olen käynyt keskustelua weberin teknisen neuvonnan kanssa ja lupa on saatu uudelleen pinnoittaa vanha 6000:lla tehty valu, itse purkaisin pois… Mutta ajatus on, että varsinkaan maanvaraisissa kohteissa muuta vaihtoehtoa ei ole, kuin normi betoni tai Ardexin A 38.
Teen siis työkseni märkätilojen saneerauksia ja pyrin kohteissani lattiavalut tekemään Ardexin A38:lla ja hiekalla, koska se on ainoa tuote näissä pikavalumassoissa, joka jouduttaa työn etenemistä.
Se on myös uudelleen pinnoitettavissa, kun joskus halutaan tehdä pintoja uusiksi, koska se on oikea betoni… Itse en ole mikään nopea tekijä, joten vedeneristän, tarvittaessa hion ja tasoitan pinnan valusta seuraavana päivänä.
Yleensä kohteissani lattian vedeneristän Ardexin 8+9:llä, joka on kaksikomponenttinen vedeneriste. Päästää mahdollisen altapäin nousevan kosteuden höyrynä läpi, mutta ei pisarana toiseen suuntaan.
Seinillä käytän myös 8+9:ä tai 1K:ta tilanteen mukaan.
Meitä tekijöitä on erilaisia ja itsekin huomaa, että tulee tehtyä niillä kamoilla, millä on tottunut tekemään, mutta lattiavaluissa en tekisi kompromisseja!
Pidän ajatuksesta, että suosittaisiin kotimaisia tuotemerkkejä, niin esim. vanhojen kerrostalojen kohdalla suosin seinärappauksia usittaessa kiillon OT:ta, märkätilatasoitetta… En lähde oikaisemaan vanhoja tiilimuurauksia esim Vedilevyjen kanssa, mielestäni rappaus on paras vaihtoehto, vaikka hitaampi ja työteliäämpi.
Nykyään puhutaan tuoteperhe ajatuksesta, että pitäisi tehdä märkätila samalla tuotemerkillä alusta loppuun, mutta mikään tuoteperhe ei ole täydellinen… Olen aikoinani aloittanut Mapein tavaroilla tekemään ja siirtynyt pikkuhiljaa Ardexin leiriin. Laattasaumaukset teen edelleen Mapeilla ja lattialaattasaumaukset osin litokolin epoksilla.
TykkääTykkää