Painuminen yllättää

Hirsitalo painuu hiukan kasaan ajan myötä. Painumista tapahtuu yllättävän paljon, ainakin tällaisessa perinteiseen tapaan veistetyssä talossa, joka on tehty kokopuusta eikä yhteenliimatuista lankuista. Painumavarat yritettiin ottaa huomioon rakennettaessa, mutta ihan kaikkea ei osattu tai voitu ennakoida. Arvioisin, että talo on tällä hetkellä painunut lähemmäs 100 mm. Harmittaa, että en ole pitänyt tarkkaa kirjaa painumisen tahdista. Sen etenemisen kyllä huomaa sieltä täältä, välillä ikävien yllätysten myötä.

Esimerkiksi tässä painuminen yllätti, pari pistorasiaa murtui. Parven pistorasioiden kiinnityksessä oli jokunen sentti painumavaraa, mutta se ei riittänyt. Seinä laskeutui takana ainakin 5 cm ja lattia pysyi paikallaan. Vahinko meni kuitenkin sähköurakoitsijan takuun piikkiin ja pistorasiat vaihdettiin.

Ensimmäinen pystytyksen jälkeinen talvi 2019-2020 oli vähäluminen, mikä oli hyvä asia rakentamisen ja rakennustarvikkeiden säilyttämisen kannalta. Toinen talvi, 2020-2021, taas oli runsanluminen ja varmaankin juuri lumen paino katolla sai aikaan paljon painumista. Painumista odottelimmekin, sillä se auttaa myös ilmatiiveyteen, mikä ei mittauksissa saanut kovin hyviä lukemia. Myös kolmas talvi 2021-2022 oli runsasluminen.

Yläkerrassa kaikki hirsiseinän puolella olleet lattialistat ovat irtoilleet. Täytynee odotella vielä vuosi lisää painumista ja sitten naulata ne uudelleen kiinni.

Följari pysyi paikallaan ja katto laskeutui. Painumavara ei riittänyt ja följari painui kattolautaa vasten. Siitä johtuu kuvassa näkyvä rako. Kun irroittelin listoja, huomasin, että kuvassa näkyvä sähköjohto oli puristuksissa följarin ja jonkin lankun välissä. Hiukan hirvitti, kestääkö se.
Sähkourakoitsija tuli irrottamaan puristuksiin jääneen johdon, joka oli jo painunut hieman litteäksi, mutta oli vielä onneksi ehjä. Huomattiin, että följari osuu myös katon koolaukseena ja voi näin vääntää kattoa. Sähköurakoitsijan käynnin jälkeen jatkoin lyhentämällä följaria noin viisi senttiä päästä. Se on hidasta hommaa: poralla, taltalla ja sahalla nirhaamista pikkuhiljaa.
Runkoseinän ja hirsiseinän liittymäkohtien tiivistykset tehtiin niin, että moottorisahalla tehtiin seinärungon viereen lovi, johon sitten työnnettiin rima. Vessassa loveen työnnettiin seinälaudat. Hirsiseinä pääsee näin painumaan, kun runkoseinä pysyy paikoillaan. Painumisen huomaa siitä, että maalauksen raja on siirtynyt. Joskus tehdään paikkausmaalaus räikeimpiin kohtiin.
Saman tapainen tilanne saunasta. Hirsiseinä on liukunut alaspäin, paljastaen maalamatonta listaa. Kuvassa näkyvä tumma karva on tervattua pellavaa, jolla tiivistelin saunan hirsi- ja runkoseinien välisiä rakosia. Valkoinen karva on hirsien väleissä olevaa lampaanvillaa.

Ota osaa keskusteluun

1 kommentti

  1. Painuminen on mielenkiintoinen ilmiö erilaisine vaikutuksineen. Sanovat ettei painuminen kokonaan lakkaa koskaan. Hyvä että oli varauduttu ja että huomasit ongelmat ajoissa.

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus