Visiitti lahden taakse


Tudu, pieni kylä 40 km Rakveren kaupungista, siellä sijaistee Tender Ehitus taidokkaine timpureineen. Saatuani tuoreen passin, otin uusintayrityksen päästä hirsikehikkoa katsomaan sinne. Margus Soidla, Tenderin johtaja, saapui minua aamupäivällä Tallinnan satamaan vastaan. Vierailu oli sekä mielenkiintoinen kurkistus ”kulissien taakse”, että hieno kokemus esimerkillisestä asiakaspalvelusta ja vieraanvaraisuudesta. Tämä ei ollut mikään maksettu mainos, vaan aito huomio siitä, kun tehdään työ hyvin.

Iloinen ensinäkeminen talon kanssa.

Automatkalla oli hyvin aikaa rupatella talon rakenteista, Tender Ehitus -firman historiasta, projekteista ja kumpaisenkin kuvioista Suomessa ja Virossa. Kevät oli suunnilleen yhtä pitkällä kuin eteläisessä Suomessakin. Lunta oli vielä notkoissa, mutta kovasti jo maa puskee ensimmäisiä kasveja. Puolentoistatunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Tuduun.

Hallissa oli melkoinen meteli, kun moottorisahat soivat. Jokaiseen hirteen piirretään edellisen hirren mukaan kuvio, joka sitten leikataan. Näin syntyy tiivis ja lämmin rakenne. 25 cm paksut ja parhaimmillaan 8-metriset hirsipötkylät ovat jyhkeä näky. Sellaista tekoa tulee seinämme olemaan. Nyt oli aloitettu veistämään toisen kerroksen hirsiä, ja niitä oli jo pari varvia päällekkäin. Viikko sitten oli vielä ensimmäisen kerroksen seinät pystyssä, mutta nyt ne jo kököttivät pihalla pinoissa pakattuina pressun alla. Hirsien jatkokset toteutetaan rautasysteemillä, en nyt muista häkkyrän nimeä, mutta siinä on pultit joilla jatkos kiristetään tiukaksi. Väliseinien runkorakenteet oli napututeltu valmiiksi elementeiksi, paitsi korkeampiin huoneisiin ne tehdään precut-menetelmällä, eli puut leikataan määrämittaan tehtaalla ja kiinnitetään toisiinsa työmaalla.

Hirsien kyljet höylätään koneellisesti, mutta kuori kaavitaan pois käsin asiaan tarkoitetulla raudalla. Hirsikuivaamossa palaa yötä päivää uunissa tuli, joka pitää yllä kuivatusuunin noin 60 C° lämpötilaa. Työmiehet lisäävät pesään puita päivällä ja siivooja yöllä. Ylijääneet puunpalat tulevat heti hyötykäyttöön polttopuina. Niillä myös lämpiää konttorirakennus ja paikan sauna. Hirret kuivataan sekä kuivausuunissa että taapelissa. Ennen työstöä niiden kosteus mitataan, se saa olla noin 18-25%.

Tapasin myös veistämön työnjohtajan, ja pidimme pienen palaverin hänen ja Marguksen kanssa, jossa sovimme muutamasta yksityiskohdasta. Suunnitellut parven ikkunat eivät ihan toimi suunnitelluilla paikoillaan hirsien painumisen ja muiden rakenteellisten seikkojen vuoksi. Niitä hiukan vielä tutkaillaan. Mietimme myös parven kiinnitystä, sähkö- ja LVI-porauksia sekä kuistien rakennetta. Ilmeni, että kuistin portaiden perustus on vielä epäselvä…Täytyypä tehdä kyselykierros: vastaava mestari – perustussuunniteelija – ehkä päärakennesuunnittelija….eiköhän sekin asia selviä.

Paluumatkalla Tallinnaan poikkesimme syömässä herkulliset shashlikit. Maha täynnä oli hyvä lähteä kotimatkalle. Tuliaisiksi sain vielä mukaan Marguksen ja hänen vaimonsa kasvattamien mehiläisten luomuhunajaa. Mainio päivä.

Niin joo. Suomen päässä tontilla on saatu nyt maatyöt tehtyä ja seuraavaksi voikin Tammisen porukka tulla lyömään teräspaalut maahan. Alanderin porukalla oli hiukan vastoinkäymisiä, kun telaketju katkesi kaivinkoneesta ja sitä jouduttiin korjailemaan pari päivää. Onneksi aikataulun venähtäminen ei tässä kohtaa haitannut ja miehet saivat hommat perjantaina kunnialla pakettiin.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: