…ja purkaa

Yläpohjan eristeitä tiputettu ja pussitusurakka edessä.

1960-luvulla rakennetun puurunkoisen talomme purku on ollut pidempi prosessi. Kai se on ollut samalla yhdenlaista surutyötä, kun on vääntänyt sorkkarautaa ja pussittanut villoja, olihan kyseessä nuorenparin ensimmäinen talo, josta jouduttiin luopumaan. Eristeiden välistä on myös löytynyt historiaa: vanhoja lehtiä, tilikirjoja. niitä on ollut mielenkiintoista jäädä lueskelemaan. Toiveissa oli löytää arvokas 50-luvun Aku Ankka, jolla olisi voinut hanketta rahoittaa. Niillähän on aika kovat hinnat toisinaan. No, ei löytynyt, joidenkin eurojen arvoisia lehtiä vain.

Surutyötä suurempi syy käsin purkamiselle on ollut toive säästää omalla työllä. Budjettimme on tiukka ja hajottamista emme ainakaan voi amatööreinä mokata. Olemme pitäneet myös ainakin kolmet talonpurkutalkoot, joihin Facebookin avulla kutsuttiin tuttuja. Talkoohenki vallitsi, hyvät jutut lensivät ja talkoosauna lämpesi talon toisessa päässä, joka purettiin vasta viimeiseksi. Hienoja päiviä. Tänään soitin valitsemallemme purkufirmalle ja sovittiin lopullinen purku puolentoistaviikon päähän. Siitä on kätevä sitten jatkaa uuden talon maatöitä. Koska olen muusikko ja lauluntekijä, niin täytyihän purkamisestakin tehdä taidetta…olemme ystävien kanssa kuvanneet musavideota purkamisen edetessä, tarinaa miehestä joka ei tahdo muuttaa kotoaan, mutta koti revitään ympäriltä…

Musavideokuvauksista. Kuva: Tero Ohranen

Toinen hyvä puoli hitaasti purkamisessa on ollut mahdollisuus kierrättää. Vaimo on laittanut ahkerasti nettiin myyntiin kaikkea, mitä hometalosta vain kehtaa myydä: ikkunat, lämminvesivaraaja, ovet, laminaattilattia. Ilmaiseksikin olemme tarjonneet Facebookissa ja tori.fi:ssä joitakin osia talosta. Kattopellit ja jopa maalattu lauta röykkiöittäin on kelvannut. Näin on saatu hyötykäyttöön tavaraa, josta olisi muuten mennyt jätemaksu. Netti-ilmoittelun tehokkuus kamppeen hävittämisessä on yllätänyt todella. Nyt viime vaiheessa olen irroitellut alapohjan vankkoja parruja ja jemmannut varastoon, josko niistä jotain joskus askartelisi…Olen myös ajatellut, että tänä talvena en ostaisi polttopuita.

Aika pian muuttomme jälkeen paljastui homeen haju. Teetimme useita tutkimuksia, hiukan remontoimmekin niiden perusteella. Voin muuten suositella Homekoira Team, nuo hämäläiset hännänheiluttajat haistavat kuivuneenkin homeen. Toinen suositus menee Talokki Oy:lle, joka teki tutkimuksen rakenteista. Asiantuntevaa ja perusteellista työtä. Kun laboratoriotestien tuloksena sitten varmistuivat talon homeet, lähdimme pois itsemme ja lasten tähden. Ehdimme asua talossa vajaat viisi vuotta. Evakkotaivalta on ehtinyt olla reilut kaksi vuotta. Ollaan asuttu viidessä eri paikassa. Vaikka muutto toisensa jälkeen on ollut rassaavaa, on aika ollut myös rikasta: olemme saaneet asua monenlaisissa paikoissa, tutustua ihmisiin. Kiitollisia olemme siitä, että elämänilo on säilynyt ja pilke silmäkulmassa kaikesta huolimatta.

Vielä kesällä 2017 oli aikomus remontoida, mutta remppamiehet löysivät vielä lisää yllätyksiä rakenteista. Yhdessä remontin valvojan, rakennesuunnittelijan ja urakoitsijan kanssa totesimme, että parempi purkaa ja rakentaa uusi. Olisi liian vaikeaa poistaa kaikkea vaurioitunutta materiaalia.


Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: